Menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tehokkaita menetelmiä, joita erityisesti toimintatera-peutit voivat käyttää työskennellessään autistisen lapsen kanssa. Tarkoituksena oli kerätä menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen. Autismikirjon lapsen kielen ja puheen kehitys sekä kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys on usein viivästynyt. Erilainen kehityskulku heijastuu myös leikkitaitoihin. Autismikirjon lapsen leikki on usein kaavamaista eikä hän omaksu leikin sosiaalista merkitystä. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa löydettiin seuraavista tie-tokannoista: Cinahl with full text, Janet: Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto ja OTsee-ker. Käytimme englanninkielisiä hakusanoja: therap*, play*, occupation*, communica-tion*, childr*, autism* ja visual*. Aineiston haussa käytettiin sisäänottokriteereinä seuraa-via: julkaisuvuosi 2007–2017, Full text, 2-5 – vuotiaat ja Academic journal. Kirjallisuuskat-saukseen valittiin neljä tiedonlähdettä, joissa esiteltiin erilaisia menetelmiä autistisen lap-sen leikin tukemiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin seuraavat menetelmät: Learn to Play, käsikirjoitettu leikki, videolta mallintaminen sekä Pivotal Response Training (PRT). Kolmessa menetel-mässä käytetään hyväksi sitä, että autistisen henkilön on helpompi vastaanottaa visuaalista informaatiota auditiiviseen verrattuna. Tutkimuksissa oli visualisoitu leikki tai leikin ohjeet käyttämällä kuvia, videoita tai näyttelemistä. Myös leikkitovereiden käyttäytyminen oli suuressa osassa eri menetelmiä. Autististen lasten kanssa leikkivillä normaalisti kehittyvillä vertaislapsilla on menetelmissä suuri rooli leikkiin rohkaisemisessa ja heitä opetetaan au-tistisen leikkitovereiden kanssa leikkimiseen.The aim of the thesis was to find effective methods that could be used by occupational therapists. The purpose was to find interventions for supporting the play of children with the autism spectrum disorder (ASD). Children with ASD often have delays in the development of their social-interaction, language learning and cognition. Delays in development are also reflected on the children’s play. Children with ASD are not able to adopt the social meaning of play, and their play might be repetitive. The research method was a narrative literature review. The data was found in the follow-ing databases: Cinahl with full text, OTseeker and JAMK University of Applied Sciences li-brary. English words, therap*, play*, occupation*, communication*, childr*, autism* and visual*, were used in the search. The inclusion criteria were: publication year 2007-2017, Full text, age group 2-5 and academic journal. Four sources of information were in-cluded in the review. The source material introduced interventions that can be used to support the play of children with ASD. The following interventions were found: Learn to Play, Script play, Video modelling and Pivotal Response Training (PRT). Three of the interventions utilized strong visual processing of children with ASD. Play and instructions were visualized by using photographs, video or acting. Peer behaviour was also in a big role in the studies. Peer children with normal development have an important role in encouraging ADS-children’s play when they are trained to play with the ASD-children

Strategic Renewal Process Towards Sustainability – An Ecosystem Approach

Due to the ongoing sustainability megatrend, companies are increasingly incorporating environmental sustainability concerns into their strategies. Meanwhile this sustainability transition, strategic renewal processes of individual companies are inevitably co-evolving with their increasingly dynamic and complex business ecosystems. The internal rate of change in a company needs to be adjusted to that of its environment. Consequently, when companies are renewing their strategies, they need to consider not only the transition towards sustainability, but also their alignment within the constantly evolving business ecosystem and its focal value proposition. Addressing the limited existing knowledge on these issues, the objective of this study is to investigate how the process of strategic renewal towards environmental sustainability is co-evolving with its business ecosystem. To meet the research objective, a qualitative longitudinal single-case study of extreme kind was conducted at a technological forerunner Neste Oyj. Longitudinal and multi-sourced data covered Neste’s strategy process renewal from 2000 to 2019 with 6 top management interviews, validating group discussions with interviewees and Neste strategy team, 14 annual reports from 2005 to 2018, and versatile secondary data. Data-driven and thematical analysis of the rich dataset was enhanced by mapping the longitudinal processes with critical incident technique and ecosystem mapping software Kumu. The findings show that the mapped strategic renewal process follows the steps of formulation, implementation and evaluation meanwhile its encompassing business ecosystem follows the business ecosystem lifecycle of birth, expansion, leadership and renewal. These co-evolutionary processes in Neste case have taken place over time in four identified eras, which each have had their own critical incidents that construct sub-processes of strategic renewal. These sub-processes have been influenced by both internal and external drivers, which have discrete and ongoing natures. Identified internal drivers include organizational structure, organizational culture, competences and leadership, whereas external ones are divided into market development, regulation, collaboration, society and other drivers. The study contributes to the intersection of strategic renewal, business ecosystem and sustainability transition literature by providing longitudinal and processual insights to an extreme case with an exceptional strategic renewal process. As for managerial implications, top management benefits from considering strategy as a cyclic process that co-evolves with its business ecosystem and acknowledging that in the early phases of this co-evolutive process, inter-nal drivers have a dominant role. Along with other internal drivers, strengthening an internal vi-sion is of high importance as it allows engagement and proactive steering of ecosystem actors through collaborations throughout the entire process of strategic renewal. When renewing a value proposition along the renewed strategy, communications with ecosystem actors play a significant role in ensuring a successful re-alignment of business ecosystem to its focal value proposition. Further, the findings of this study are useful to policymakers who consider driving measures for strategic renewal towards sustainability. For future research agenda, it is recom-mended to expand the research scope to the hindering factors and drivers which may simultaneously hinder and support the strategic renewal towards environmental sustainability

Strategic Development of Circular Economy Business in Established Companies : A process approach to business strategy, business model innovation, and collaboration

Kiertotalous mahdollistaa taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kasvun. Siksi se on saanut sekä poliittisten päättäjien että yritysten huomion ympäri maailmaa ja eri toimialoilla. Yrityksille kiertotalousliiketoiminta tarjoaa kilpailuetua ja kustannussäästöjä sekä sitouttaa avainkumppaneita. Vakiintuneilla yrityksillä on kuitenkin yhä vaikeuksia toteuttaa kiertotalousliiketoimintaa sen pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden, sillä kiertotalous edellyttää nykyisten liiketoimintamallien, liiketoimintastrategioiden ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön perustavanlaatuista uudelleenajattelua. Yritysten tuleekin omaksua strateginen näkökulma johtaakseen onnistuneesti monimutkaista ja -tahoista strategisen kiertotalousliiketoiminnan kehitysprosessia. Kiertotaloutta liiketoimintaparadigmana käsittelevä tutkimusala keskittyy kiertotalousliiketoiminnan operatiiviseen ja staattiseen toteutukseen, mutta epäonnistuu yrityksien kiertotalousliiketoimintamallien ja -strategioiden pitkän tähtäimen kehitysprosessien ohjaamisessa. Yhteistyö on näissä prosesseissa välttämätöntä, mutta sen oikea-aikaiset roolit ovat jääneet vähälle empiiriselle tarkastelulle. Tutkimus vastaa tutkimusaukkoihin yrityskeskeisessä, mutta yhteistyöhön perustuvassa strategisessa kiertotalouden toteutuksessa aiemmin puuttuneella, käytännön pioneeritapauksiin perustuvalla strategisen johtamisen prosessiviitekehyksellä. Strategista kehitystä kohti kiertotalousliiketoimintaa tarkastellaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta: Kuinka vakiintuneet yritykset voivat (i) kehittää kiertotalousliiketoimintastrategiaansa ja (ii) innovoida sen kanssa yhteensopivia kiertotalousliiketoimintamalleja? (iii) Miten yhteistyö voi tukea vakiintuneita yrityksiä niiden kiertotalousliiketoiminnan strategisessa kehityksessä? Tämä pragmaattiseen tieteenfilosofiaan nojaava, neljästä julkaisusta koostuva tutkimus tarkastelee kvalitatiivisesti ja prosessuaalisesti empiirisiä moni- ja yksittäistapaustutkimusasetelmia. Runsas haastattelu- ja dokumenttiaineisto on kerätty 12 kiertotalousedelläkävijäyrityksestä, jotka toimivat ympäristöä kuormittavilla toimialoilla kiertotaloudelle suotuisissa institutionaalisissa konteksteissa Suomesta ja Italiasta, ja sen analyysi nojaa abduktiiviseen logiikkaan. Päälöydökset tiivistyvät yhdeksäksi propositioksi ja prosessimalliksi, jossa kiertotalousliiketoimintastrategiaa, kiertotalousliiketoimintamalli-innovaatiota kiertotalousliiketoiminnan yhteistyötä johdetaan yli ajan vakiintuneiden yritysten proaktiivisessa, usein radikaalissa kiertotalousliiketoiminnan strategisen kehityksen prosessissa dynaamisesti toisiinsa kietoutuen. Kiertotalousliiketoimintastrategiaa kehitetään eri painopisteitä sisältävillä strategiasykleillä ja eri ajalliset näkökulmat huomioivalla strategisella päätöksenteolla. Kiertotalousliiketoimintastrategian proaktiivisuutta ja radikaaliutta lisää ympäristöä kuormittava, aikasidonnainen konteksti ja sen toteutus peilautuu kiertotalousliiketoimintamalliin, joka voi rakentua erilaisista linkittyvistä innovaatioista varsinkin radikaaleissa tapauksissa ja tuottaa uutta liiketoimintaa joko kiertotalouslähtöisen yritysstrategian osana tai spin off -hankkeina johdettavaksi. Yhteistyön merkitys kasvaa ajassa: sen erilaiset tunnistetut johtamiskäytännöt mahdollistavat kiertotalousliiketoimintamallin, se tukee kiertotalousliiketoimintastrategian kehittämistä kiihdyttämällä palautepohjaista oppimista ja radikaalia muutosta ja se saa ekosysteemin seuraamaan yrityksen omaa kiertotalousvisiota ohjailemalla toimialan, markkinoiden ja regulaation kehitystä. Tämä tutkimus luo ja täydentää tietoa kiertotalouden liiketoimintaparadigman tutkimusalalla korostaen kiertotalouden strategisia vaikutuksia vakiintuneiden yritysten liiketoiminta- ja yritysstrategioihin ympäristöä kuormittavissa konteksteissa, peräänkuuluttaen muutoksen proaktiivisuutta, radikaaliutta, systeemisyyttä ja aikasidonnaisuuksia. Kiertotalousliiketoimintastrategian osalta tutkimus luo aiemmin puuttuneen määritelmän sen kehitysprosessille ja avaa sen proaktiivista tyyppiä samalla vaihtoehtoisten tyyppien jatkotutkimukselle pohjaa luoden. Kiertotalouden liiketoimintamallien tutkimus täydentyy prosessuaalisella ymmärryksellä erityisesti liittyen niiden radikaaliin innovointiin osana kiertotalousliiketoimintastrategian toteuttamista. Kiertotalousliiketoiminnan yhteistyön tutkimukseen tulokset tuovat uusia näkemyksiä oikea-aikaisen, erilaisia rooleja ajassa saavan yhteistyön valjastamiseen kiertotalousliiketoimintastrategian ja liiketoimintaekosysteemin kehityksen tahtien yhteensovittamiseksi. Tulokset ohjeistavat yritysjohtajia, mihin toimiin heidän tulee ryhtyä ja milloin selviytyäkseen ja rakentaakseen yritykselleen ennakoivasti kilpailuetua eri toimialoilla disruptoivassa kiertotaloussiirtymässä. Päättäjille ja muille organisaatioille tutkimus osoittaa rooleja ja keinoja tukea oikea-aikaisesti yritysten kiertotalouspyrkimyksiä ja samalla yhteisiä talouselämän ja yhteiskunnan kestävän kehityksen tavoitteita. Lopuksi summataan tutkimuksen rajoitteet ja niistä ammentavat houkuttelevat jatkotutkimuskohteet.Circular economy (CE) promises a pathway to decouple economic and environmentally sustainable growth. Therefore, it has gained the attention of both policymakers and companies around the world and across industries. For companies, a shift to CE offers competitive advantage, cost-savings, and engagement with key partners. Nevertheless, established companies struggle to implement CE business in practice and absorb its long-term implications, as CE requires a fundamental rethinking of extant business models, business strategies, and collaborations with other organizations. Hence, companies need to adopt a strategic viewpoint to manage the complex, overarching strategic development process of CE business. To date, research in the field of CE as a business paradigm has focused on operational and static issues in CE implementation but not on guiding established companies in developing circular business models and strategies. Such long-term processes call for inter-organizational collaboration, but the roles and timing of collaborations have been overlooked in CE business research and remain empirically underexplored. This work addresses the gap in company-centric yet collaborative CE implementation as a strategic consideration for established companies’ business by developing a lacked processual and pragmatically valuable strategic management framework, which is based on empiric cases of companies pioneering in CE business. Three research questions are addressed to holistically explore the strategic development of CE business: How can established companies (i) develop circular business strategies and (ii) innovate circular business models aligned with circular business strategy development? (iii) How can collaboration support established companies in their strategic development of CE business? To this end, this pragmatist-based research adopts a qualitative process approach to exploring multiple- and single-case study settings. Twelve cases of CE pioneer companies are sampled from environmentally burdensome industries in CE-driven institutional contexts in Finland and Italy. Rich data obtained from these companies, via interviews, documents, and other secondary data, are analyzed from an abductive approach and the findings are presented across four publications. The key findings are summarized as nine propositions and conceptualized as a process model that captures how circular business strategy, circular business model innovation, and collaboration for CE business dynamically intertwine and can be managed over time in the overarching process of proactive, even radical strategic development of CE business in established companies. The findings reveal that circular business strategy is developed over time through strategic cycles with varied focus areas and intertemporal decision-making. Environmentally burdensome temporal contexts demand it to take particularly proactive and radical forms, and it is implemented through circular business model innovation, which can comprise diverse interlinked innovations and evolve from diversifying to transforming the linear business. Spillovers to spin-off CE business opportunities can be managed under a CE-driven corporate strategy or as spin-off ventures. Collaboration plays an increasingly important role in enabling circular business models with identified managerial practices, in accelerating circular business strategy development with feedback for learning and radical change, and in aligning the ecosystem to the company’s CE vision through the development of industry, markets, and regulation. This dissertation makes several contributions to the literature on CE as a business paradigm. It highlights that the strategic development of CE business in established companies in environmentally burdensome contexts involves proactivity, radicality, systemic change, and temporal considerations. It fills a gap in the circular business strategy stream by defining circular business strategy development and conceptualizing its proactive type, which in turn paves the way for studying other emergent types of this process. It augments the research on circular business models with processual insights on temporality and radical innovation of circular business model undertaken as part of implementing a circular business strategy. Research on collaboration for CE business is enriched with new insights on how collaborations can be harnessed timely to pace and align the development in circular business strategies and in the business ecosystem. The findings inform managerial guidelines on what actions to take and when in established companies for surviving and proactively building long-term competitive advantage in disruptive CE transition across industries. Meanwhile, policymakers and other organizations are encouraged to engage—in a timely fashion and in diverse roles—with companies’ CE efforts to promote shared sustainability goals in the economy and society. This dissertation concludes by discussing the limitations and future research avenues that stem from the insights of this research.COTUTELLE -yhteisväitöskirj

How companies innovate business models and supply chains for a circular economy : a multiple-case study and framework

To implement a circular economy (CE), companies are pushed to innovate, respectively, their business models, from a micro-perspective, and their supply chains, from a meso-perspective. Despite the increasing research on both these perspectives, there is still a knowledge gap on how companies innovate business models and supply chains for circularity. In this study, we build on innovation management, circular business model (CBM), and circular supply chain (CSC) literatures and develop a theory-based framework where circularity leads to product/process/service innovation from a micro-perspective, and to possible innovation in companies' supply chains (retaining existing chains/renewing them) from a meso-perspective. Through a multiple-case study of Finnish and Italian CE pioneer companies, we validate this framework, find evidence on interplay between CBM and CSC innovation, and identify innovation strategy variants. The framework contributes to innovation management, CBM, and CSC literature works, and encourages managers willing to adopt circularity to consider innovating simultaneously both their business models and supply chains.acceptedVersionPeer reviewe

How to Engage Stakeholders in Circular Economy Ecosystems : The Process

publishedVersionPeer reviewe

Menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tehokkaita menetelmiä, joita erityisesti toimintaterapeutit voivat käyttää työskennellessään autistisen lapsen kanssa. Tarkoituksena oli kerätä menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen. Autismikirjon lapsen kielen ja puheen kehitys sekä kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys on usein viivästynyt. Erilainen kehityskulku heijastuu myös leikkitaitoihin. Autismikirjon lapsen leikki on usein kaavamaista eikä hän omaksu leikin sosiaalista merkitystä. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa löydettiin seuraavista tietokannoista: Cinahl with full text, Janet: Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto ja OTseeker. Käytimme englanninkielisiä hakusanoja: therap*, play*, occupation*, communication*, childr*, autism* ja visual*. Aineiston haussa käytettiin sisäänottokriteereinä seuraavia: julkaisuvuosi 2007–2017, Full text, 2-­5– vuotiaat ja Academic journal. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä tiedonlähdettä, joissa esiteltiin erilaisia menetelmiä autistisen lapsen leikin tukemiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin seuraavat menetelmät: Learn to Play, käsikirjoitettu leikki, videolta mallintaminen sekä Pivotal Response Training (PRT). Kolmessa menetelmässä käytetään hyväksi sitä, että autistisen henkilön on helpompi vastaanottaa visuaalista informaatiota auditiiviseen verrattuna. Tutkimuksissa oli visualisoitu leikki tai leikin ohjeet käyttämällä kuvia, videoita tai näyttelemistä. Myös leikkitovereiden käyttäytyminen oli suuressa osassa eri menetelmiä. Autististen lasten kanssa leikkivillä normaalisti kehittyvillä vertaislapsilla on menetelmissä suuri rooli leikkiin rohkaisemisessa ja heitä opetetaan autistisen leikkitovereiden kanssa leikkimiseen.The aim of the thesis was to find effective methods that could be used by occupational therapists. The purpose was to find interventions for supporting the play of children with the autism spectrum disorder (ASD). Children with ASD often have delays in the development of their social-­‐interaction, language learning and cognition. Delays in development are also reflected on the children’s play. Children with ASD are not able to adopt the social meaning of play, and their play might be repetitive. The research method was a narrative literature review. The data was found in the following databases: Cinahl with full text, OTseeker and JAMK University of Applied Sciences library. English words, therap*, play*, occupation*, communication*, childr*, autism* and visual*, were used in the search. The inclusion criteria were: publication year 2007-­2017, Full text, age group 2-­‐5 and academic journal. Four sources of information were included in the review. The source material introduced interventions that can be used to support the play of children with ASD. The following interventions were found: Learn to Play, Script play, Video modelling and Pivotal Response Training (PRT). Three of the interventions utilized strong visual processing of children with ASD. Play and instructions were visualized by using photographs, video or acting. Peer behaviour was also in a big role in the studies. Peer children with normal development have an important role in encouraging ASD-­children’s play when they are trained to play with the ASD-­children

Vertaistukiryhmä uhmaikäisten lasten vanhemmille : Lempäälän neuvolassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää vertaistukiryhmä uhmaikäisten lasten vanhemmille. Se toteutettiin yhteistyössä Lempäälän neuvolan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua uhmaikäisen lapsen normaaliin kehitykseen, terveydenhoitajan keinoihin vanhemmuuden tukemiseksi lastenneuvolassa sekä oppia vertaistukiryhmän ohjaustaitoja. Työn teoriaosassa perehdyttiin lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen sekä erilaisiin keinoihin vanhemmuuden tukemiseen uhmaikäisen lapsen kasvatuksessa. Lisäksi syvennyttiin suomalaiseen neuvolajärjestelmään ja terveydenhoitajan keinoihin vanhempien tukemiseksi. Teoriaosassa perehdyttiin, miten vertaistuki voi auttaa uhmaikäisten lasten vanhempia. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena järjestettiin vertaistukiryhmä uhmaikäisten lasten vanhemmille Lempäälän neuvolassa. Ryhmä kokoontui neljä kertaa kahden viikon välein kevään 2014 aikana. Ryhmään osallistujilta saatiin palautetta vertaistukiryhmästä viimeisellä tapaamiskerralla palautelomakkeella. Vertaistukiryhmään osallistuneet uhmaikäisten lasten vanhemmat kokivat ryhmän hyödylliseksi. Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea muilta osallistujilta sekä ymmärrystä siitä, että eivät ole ainoita, joilla on hankaluuksia uhmaikäisen lapsensa kanssa. Ryhmämuotoista toimintaa on alettu käyttää yhä enenevässä määrin neuvoloissa. Kuten aiemmista tutkimuksista on saatu näyttöä, myös tämän opinnäytetyön perusteella vertaisryhmätoimintaa voidaan suositella käytettäväksi uhmaikäisen lapsen vanhempien tukemiseksi. Vertaisryhmätoimintaa voidaan käyttää lastenneuvolan yhtenä työmenetelmänä. Vertaisryhmätoiminnan järjestämisestä on hyötyä terveydenhoitajatyölle, koska se on taloudellista, arvokasta ja ainutlaatuista.The purpose of this thesis was to organize a peer support group for the parents of children going through the defiant age stage of child development. The thesis was made in co-operation with Lempäälä child welfare clinic. The aim was to learn about the children's growth development, about techniques used by the public health nurses at the child health clinic to support the parents of the children as well as to learn guidance skills for the peer support group. The theory part studied the children's growth and development and different parenthood support methods in raising defiant children. In addition the Finnish child welfare clinic system as well as the techniques used by the public health nurses to support parents were researched. The theory concentrates on how peer support can help parents with defiant children. In the practice based part of this thesis a peer support group for parents was organized at Lempäälä child welfare clinic. The group met four times in two week cycles during spring 2014. Participants provided feedback in the last group meeting by filling out a questionnaire. Parents who participated in the meetings felt the peer support group to be very beneficial. Participants felt that they received support from other participants and also gained understanding that they are not the only parents who have troubles with their children. Group support activities have become more common in the child welfare clinics. As previous research and this thesis show, peer support groups can be recommended to support parents with defiant children. Peer support can be used as one working method at the child welfare clinics. Organizing peer support is beneficial to the public health nurse because it is economical, valuable and unique